perjantai 2. joulukuuta 2011

Viimeinen työpäivä

Kolme viikkoa kuulosti ennen työssäoppimista pieneltä ikuisuudelta - mutta täällä ollessa huomasin kuinka nopeasti aika kuluu. Tänään koitti haikein tunnelmin odotettu viimeinen työpäivä. Koko päivä kului laulujen, kirjojen ja halausten parissa. Osa lapsista tuli halaamaan joka toinen minuutti ja muutama itki jos lähdin käymään vessassa. Oli todella surullista jättää mukava työpaikka ja ihanat lapset.
Iltapäivällä sain kokea suuren yllätyksen. Kaikki talon lapset ja työntekijät tulivat oman ryhmäni tiloihin yhteiseen laulutuokioon. En osannut aavistaa mitään, ajattelin, että tämähän on varmaan vain mukava yhteinen hetki ja harjoittelua joulujuhlaa varten. Kunnes yhtäkkiä kaikki alkoivat laulaa "Happy leaving to you, happy leaving dear Emilia..." ja yksi ryhmäni työntekijöistä kantoi kakun huoneeseen. Olin aivan hämilläni. Puhalsin kynttilän ja vastaanotin jätti-ison kortin sekä lahjan. Olen todella otettu siitä, että lähtöni huomioitiin näin suuresti. Myöhemmin kiittelin työntekijöitä ja totesin, että Suomessa näin suuriin spektaakkeleihin ei opiskelijoiden takia usein ryhdytä. 

Söpö ja erikoinen yllätyskakku























Kortin/kuvakirjan etusivu. Teksti "We will miss You", kuvassa minä ja yksi oman ryhmän pojista, meneillään laulu Row, row, row your boat, jossa lasta keinutetaan käsistä kiinni pitäen.

Korvakorut :)




















Koko työssäoppimisjakso oli todella mukava kokemus. Opin puhumaan parempaa englantia, opin erilaisia tapoja miten asioita päiväkodissa voi tehdä ja osaan arvostaa sekä suomalaista että englantilaista päiväkotia. Vaikka on ihana palata Suomeen perheen ja ystävien luokse, voin vakuuttaa, että pala sydämestä jää Englantiin. Ihmiset, lapset ja maa yleensä - tämä on ehdottomasti yksi parhaimmista kokemuksistani :)
Huomenna aamulla kohti Manchesterin lentokenttää, tänään ohjelmassa pakkaamista ja rauhallinen koti-ilta muiden isäntäperheen opiskelijoiden kanssa.

2 kommenttia:

  1. Oli todella kiva lukea tätä blogia :) Aloitan itse lähihoitajan opinnot (mikäli pääsen kouluun ja mikäli vielä helmikuussa haluan sinne hakea) ja tuli kova hinku päästä Englantiin. Harmi vain, että jos minun täytyy puhua englantia, a) jäädyn enkä saa sanaa suustani tai b) puhunkin esim. ruotsia.

    VastaaPoista
  2. Voi harmi huomasin vasta nyt tämän :) Toivottavasti olet tullut valituksi kouluun! Ei kannata pelätä ulkomaille lähtöä, englantia oppii kun uskaltaa vaan puhua, onneksi äidinkielenään englantia puhuvat ovat hyvin ymmärtäväisiä vaikka puhuisikin jotain aivan soopaa :) itselle kävi monta mokaa,mutta niistä oppii ja jo 3 viikossa kielitaito parani paljon.

    VastaaPoista