Viimeinen työpäivä

Kolme viikkoa kuulosti ennen työssäoppimista pieneltä ikuisuudelta - mutta täällä ollessa huomasin kuinka nopeasti aika kuluu. Tänään koitti haikein tunnelmin odotettu viimeinen työpäivä. Koko päivä kului laulujen, kirjojen ja halausten parissa. Osa lapsista tuli halaamaan joka toinen minuutti ja muutama itki jos lähdin käymään vessassa. Oli todella surullista jättää mukava työpaikka ja ihanat lapset.

Iltapäivällä sain kokea suuren yllätyksen. Kaikki talon lapset ja työntekijät tulivat oman ryhmäni tiloihin yhteiseen laulutuokioon. En osannut aavistaa mitään, ajattelin, että tämähän on varmaan vain mukava yhteinen hetki ja harjoittelua joulujuhlaa varten. Kunnes yhtäkkiä kaikki alkoivat laulaa "Happy leaving to you, happy leaving dear Emilia..." ja yksi ryhmäni työntekijöistä kantoi kakun huoneeseen. Olin aivan hämilläni. Puhalsin kynttilän ja vastaanotin jätti-ison kortin sekä lahjan. Olen todella otettu siitä, että lähtöni huomioitiin näin suuresti. Myöhemmin kiittelin työntekijöitä ja totesin, että Suomessa näin suuriin spektaakkeleihin ei opiskelijoiden takia usein ryhdytä. 

Söpö ja erikoinen yllätyskakku

Kortin/kuvakirjan etusivu. Teksti "We will miss You", kuvassa minä ja yksi oman ryhmän pojista, meneillään laulu Row, row, row your boat, jossa lasta keinutetaan käsistä kiinni pitäen.

Korvakorut :)

Koko työssäoppimisjakso oli todella mukava kokemus. Opin puhumaan parempaa englantia, opin erilaisia tapoja miten asioita päiväkodissa voi tehdä ja osaan arvostaa sekä suomalaista että englantilaista päiväkotia. Vaikka on ihana palata Suomeen perheen ja ystävien luokse, voin vakuuttaa, että pala sydämestä jää Englantiin. Ihmiset, lapset ja maa yleensä - tämä on ehdottomasti yksi parhaimmista kokemuksistani :)

Huomenna aamulla kohti Manchesterin lentokenttää, tänään ohjelmassa pakkaamista ja rauhallinen koti-ilta muiden isäntäperheen opiskelijoiden kanssa.

Ruokailu

Päiväkoti- ja kouluruoka on yksi niistä asioista, jotka eroavat suomalaisesta ruuasta. Kouluissa ollaan koko ajan menossa parempaan suuntaan, ehkä joku näkikin Jamie Oliverin kouluruokaa -ohjelman, jossa Jamie kiersi Britannian kouluruokaloita ja paljasti miten epäterveellisesti kouluissa syödään. Aiemmin kouluissa syötiin runsaasti valmisruokia ja mm. ranskalaisia. Jamie Oliverin kampanjan hyvistä tuloksista on saatavilla myös tutkimus, jossa todettiin, että tuoreempi kouluruoka parantaa oppimistuloksia. Linkki tässä.

Isäntäperheeni lapsenlapsi Jonathan kiroaa Jamie Oliverin hyvät opit - nyt kouluista ei saa enää niin hyvää ja epäterveellistä ruokaa. Hän ei mm. sen takia syö ilmaista kouluruokaa, koska se on nykyään niin pahaa.

Päiväkodissa ruuassa olen kiinnittänyt huomiota siihen, että salaattia ei tarjota ollenkaan. Lounas on usein pastaa ja purkkivihanneksia, mutta mitään tuoretta ei lounaalla tarjota. Jälkiruuaksi on monta kertaa viikossa suklaakakkua ja vaniljakastiketta. Myös päivällinen on lähes poikkeuksetta purkkikeittoa (olen päässyt itsekin "valmistamaan" päivällistä lapsille) 

Myös pakastepizzaa on tarjottu 1-4 vuotiaille jo useamman kerran päivälliseksi. Onneksi sentään aamulla, välipalaksi sekä päivällisen jälkeen lapsille annetaan appelsiinia, päärynää ja omenaa. Olisi kuitenkin enemmän kuin toivottavaa, että jossain vaiheessa tulisi muutosta myös päiväkodin ruokaan.

Kulttuurielämyksiä

Vapaa-aikana Englannissa kannattaa shoppailun ja ravintoloiden lisäksi tutustua myös paikallisiin nähtävyyksiin ja museoihin. Englannissa on monella paikkakunnalla upeita linnoja ja raunioita. Myös museoita löytyy runsaasti.

Lauantaina suunnistin kohti Kirkstall Abbeyta, joka sijaitsee Kirkstallin kaupunginosassa Leedsissä. Bussimatka keskustasta kesti noin 10 minuuttia. Kirkstall Abbeyssa oli sattumalta Deli Market, jossa myytiin paikallista ruokaa ja leivonnaisia. Kirkstall Abbey sijaitsee keskellä puistoa ja sinne on vapaa pääsy, mutta alue on aidattu. Portit suljetaan tähän aikaan vuodesta 16.00.

Tien toisella puolella sijaitsee Abbey House Museum, jossa pääsee tutustumaan viktooriaanisen aikakauden
Leedsiin. Museon sisäänpääsy oli 3,80 puntaa. Museossa on mm. viktoriaaninen katu (kauppoja, taloja, koulu) sekä näyttely lapsen asemasta viktoriaanisella aikakaudella.

Viktoriaaninen katu, taka-alalla wc:t

Viktoriaaninen "nursery" eli lastenhuone

Sunnuntaina isäntäperheeni vei minut sekä lapsenlapsensa Jonathanin Skiptoniin, joka sijaitsee n. 41km Leedsistä luoteeseen. Skiptonissa kävimme Bolton Abbeyssa, jossa on raunioituneen luostarin lisäksi mm. kävelypolkuja, teehuoneita, kahviloita, ravintoloita sekä lahjatavarakauppa. Kävimme myös Skiptonin keskustassa sekä keskustassa sijaitsevassa Skiptonin linnassa (Skipton Castle). Sisäänpääsy oli 6,80 puntaa, mikä on melko paljon, mutta linna oli ehdottomasti näkemisen arvoinen. Skipton Castle on yksi Englannin parhaiten säilyneistä keski-aikaisista linnoista.

Bolton Abbey, kävelypolku

Bolton Abbey

Skipton Castle

Nähtävyyksiä on siis kierretty koko viikonloppu. Paluulento Suomeen lähtee ensi lauantaina 10.20 eikä työpäiväivien jälkeen klo 17 ole enää mitään ideaa lähteä minnekään, kun on pimeää ja kaikki paikat kiinni. Myös ostoskeskukset suljetaan arkisin usein jo 18.00! Se tuntuu käsittämättömältä kun on kyse näin isosta kaupungista. Iltaisin voi kuitenkin käydä tähän aikaan vuodesta mm. joulumarkkinoilla, elokuvissa, ravintolassa tai pubissa (Englannissa on yleistä käydä yhdellä oluella/siiderillä työpäivän päätteeksi).

Vielä muutama kuva Englannin maaseudusta:

Samalla pellolla on usean eri omistajan lampaita. Lampaat on merkitty eri värein, esim. punainen, vihreä ja sininen. Yleensä väriläiskä on lampaan selässä, mutta näin myös kokonaan punaiseksi värjätyn lampaan!

Musiikki- ja taidekasvatuksesta

Olen jatkanut työssäoppimistani 2,5 - 4 -vuotiaiden lasten ryhmässä koko tämän viikon.

 Päiväkodille tuli tänään klanerinetin soittaja pitämään lapsille laululeikkituokiota. Lapset olivat todella innoissaan. Klanerinetin soittaja käy päiväkodin isojen ryhmässä joka toinen viikko. Musiikkikasvatusta pidetään päiväkodissa tärkeänä, kuten Suomessakin, ja laulutuokioita on useita kertoja päivässä. Musiikin kuuntelu kehittää lasten keskittymiskykyä ja etenkin Englannissa sen harjoittelu pienestä pitäen on tärkeää, kun lapset siirtyvät koulumaailmaan jo 5-vuotiaina.

Myös taidekasvatus on tärkeässä asemassa. Värikynät, maalit ja muovailuvaha ovat omilla pöydillään aamu- sekä iltapäivisin. Varsinaista malliaskartelua päiväkodissa harvemmin näkee, lapsia kannustetaan tekemään asiat omalla tavallaan, luovasti.

Tänään aamulla vastassa oli kuitenkin myös yksi suru-uutinen: Flafia löytyi kuolleena akvaariosta. Lapsille tästä ei kerrottu mitään, kala vain siirrettiin pois akvaariosta ja Nemo sai jäädä yksin uiskentelemaan. Pidin tätä hyvin outona. Itse kun on aina kuullut, että lapsille pitää kertoa rehellisesti asioista, myös kuolemasta, että luottamus aikuiseen säilyy ja lapsi hyväksyy kuoleman osana elämää. Minusta olisi ollut hyvä haudata kala pihalle yhdessä lasten kanssa. Iltapäivällä yksi pojista huomasi kalan puuttumisen. "Where is Flafia?", poika kysyi. Vastasin rehellisesti:"She was really sick and died this morning".. Valitettavasti pojalta jäi kuulematta sana "died" ja hän vastasi vain:"Oh, I hope she will get better or we have a new fish!"

Löysin tänään kirjahyllystä hyvän askastelu- ja piirrustusohjeita sisältävän kirjan. Ajattelin viikonloppuna käydä keskustan kirjakaupoissa katsomassa, jos löytäisin jonkin saman tyyppisen kotiin tuotavaksi.

Kaikki on edelleen mennyt hyvin ja olen viihtynyt täällä. Englannissa pidän mukavana myös sitä, että tuntemattomille ihmisille voi hymyillä tai puhua ilman, että pidetään outona. Aluksi tuntui kummalliselta, että vastaantulijat hymyilevät tai bussipysäkillä joku käy juttelemaan. Myös bussissa joku saattaa istua viereen vaikka bussissa olisi tilaa istua yksinkin. Lähes kahdessa viikossa olen jo ehtinyt tottua kaikkeen uuteen ja erilaiseen, mitä täällä on.

Alkuviikon- ja viikonlopun kuulumisia

Yksi viikko takana jo, aika on mennyt todella nopeasti! Olo on alkanut tuntua jo melko kotoisalta, voisin viipyä pidempäänkin. 

Maanantain olin "omassa" ryhmässäni 1-2-vuotiaiden kanssa. Olen oppinut muutamia englannin kielisiä lauluja, joita laulan lapsille. Huomasin myös arkikieleni parantuneen huomattavasti. 

Tänään minulle ilmoitettiin aamulla, että menen täksi päiväksi Little and Big learners -ryhmään eli 2,5 - 4-vuotiaiden ryhmään. Syinä olivat se, että muut ryhmät olivat kuulleet minun olevan aktiivinen opiskelija ja he halusivat minut ryhmäänsä avuksi yhden työntekijän puuttumisen takia. Olin tästä todella otettu, vaikka periaatteessa opiskelijaa ei kuuluisi kohdella "apulaisena" tai työntekijänä. On myös oman oppimisen kannalta hyvä nähdä muitakin ryhmiä ja miten täällä toimitaan eri ikäisten kanssa. Sain päättää haluanko olla koko viikon isojen ryhmässä, vai siirrynkö jo iltapäivällä takaisin omaan ryhmääni. Päätin olla ainakin huomisen uudessa ryhmässä, ja katsoa mitä teen sitten. Pääsen myös tutustumaan yhdeksi päiväksi baby-ryhmään, jossa on ainoastaan alle vuoden ikäisiä lapsia.

Isojen ryhmässä aamu alkoi aamupalalla ja sen jälkeen aamupiirillä. Aamupiirissä luettiin jouluaiheista kirjaa ja harjoiteltiin joululaujuja päiväkodin joulukonserttia varten. Tänään luovutin suomalaisten lasten kirjeen englantilaislapsille. Lapset olivat innoissaan ja kuuntelivat keskittyneesti kun kerroin, mitä lasten tekemät piirrustukset esittävät. Sen jälkeen valmisteltiin eri "työpisteet" lapsille: muovailupöytä, maalauspöytä, hiekkaleikki sekä liimauspöytä. Lapset jaettiin eri pisteisiin heidän toiveidensa mukaisesti ja ne, jotka eivät mahtuneet pisteille, saivat valita vapaasti mitä leikkivät. Isojen ryhmässä on mm. rakentelunurkkaus, kotileikkihuone, musiikkinurkkaus (erilaisia soittimia, joita saa vapaasti soittaa) sekä pelejä.

Tänään lapset saivat myös akvaarioonsa kaksi kalaa! Lapset antoivat kaloille nimiksi Nemo ja Flafia. Myös pienten ryhmässä on oma kala, nimeltään Simon.

Viikonloppu sujui hyvin, mutta varoitan: Älkää menkö lauantaina shoppailemaan Leedsin keskustaan! Keskusta oli aivan täynnä väkeä eikä ostosten tekemisestä tullut mitään. Sunnuntaina lähdin samassa perheessä asuvien opiskelijapoikien kanssa kaupungille kahville ja sain suostuteltua pojat lyhyeen ostosreissuun. Sunnuntai oli huomattavasti rauhallisempi päivä.

Väkijoukko lauantai-iltapäivällä + coca-colarekka kävelykadulla

Sunnuntaikahvittelu (ja muutama sokeripussi)

8.45am, työmatkalla

Pyjamapäivä

Eilen päiväkodissa vietettiin pyjamapäivää. Työntekijät olivat pukeutuneet pyjamaan, osalla oli myös aamutossut ja aamutakki työkenkien ja ulkotakin sijaan. Lapsista noin puolet oli pukeutunut pyjamaan. Oli hauska nähdä miten pienellä asialla voi tuoda iloa arkeen :) Työntekijät tosin kertoivat ettei pyjamapäiviä järjestetä kovin usein, sillä osa vanhemmista ei ole innostunut asiasta.

Olen iloinen, että viikko on mennyt hyvin ja olen sopeutunut ryhmään. Alunperin oli suunnitelmana, että kiertäisin kaikki päiväkodin ryhmät läpi (vauvat alle 1v, taaperot 1- 2v, Little learners 3v ja Big learners 4v), mutta koska ohjaajani työskentelee taaperoryhmässä, päätettiin, että olen vain hänen ryhmässään. Englannin kielen oppimisen kannalta taaperoryhmä on välillä vähän hankala, en nimittäin vieläkään ymmärrä mitä lapset puhuvat. Onneksi arkipäivän ohjaustilanteissa, työntekijöiden kanssa keskustelemalla, sekä isäntäperheessä oppii kieltä. 

Olen oppinut muutamia englanninkielisiä lastenlauluja ja toisinaan saatan laulaa lapsille suomeksi. Se on hyvä tapa saada lapsen itku loppumaan, ja yksi ryhmän 1-vuotias poika tulee jatkuvasti istumaan syliin ja haluaa kuunnella laulamista. 

Aluksi arastelin englanniksi lukemista, mutta loppuviikosta olen lukenut lapsille päivittäin.

Yksi minua hämmästyttänyt asia englantilaisessa päiväkodisssa on se, että lapsia pussaillaan, jopa huulille. Sitä pidetään täysin normaalina asiana, vaikka itselle ei ole tullut suomalaisessa päiväkodissa mieleenkään pussailla toisten lapsia edes poskelle. Olen kuitenkin helpottunut, että työssäoppimispaikallani ei ole niin tiukkoja sääntöjä muissakaan asioissa, kuin etukäteen olin lukenut. Saan pitää lapsia sylissä tai nostaa heidät ylös lattialta. Oikeastaan saan tehdä kaikkea muuta paitsi vaihtaa vaippoja, siivota pöytiä ruokailun jälkeen tai jakaa ruokaa. Se ei rehellisesti sanottuna häiritse minua ollenkaan. Siivoamista ja vaippojen vaihtoa ehtii myöhemminkin "harjoitella" :)

Arjen eroja

On hassua, miten jotkut asiat tuntuvat todella oudoilta omiin tottumuksiin verrattuna. Seuraavaksi pari esimerkkiä miten asiat eroavat täällä.

Päiväkodissa

aamupala on myöhemmin kuin Suomessa, vähän ennen kymmentä, ja aamupalaa ovat esim. riisimurot ja paahtoleipä. Ei puuroa.

lounas on melko samantyyppinen kuin Suomessa, mutta ruokaan kuuluu aina jäkiruoka, esim. vanukasta.

välipala on pelkkä hedelmä, esim. pala kiiwiä tai muutama viinirypäle. Lapset syövät välipalahedelmänsä lattialla, koska pyödät ja tuolit siirretään sivuun ruokailuaikojen ulkopuolella. Jos ruoka tippuu lattialle, lapset syövät sen silti.

tea ei välttämättä tarkoita teen juomista. Tea tarkoittaa myös ruokaa, täällä päiväkodissa tea tarkoittaa runsasta välipalaa neljän maissa. Tämä aiheutti vähän hämmästystä itselleni kun päiväkodin työntekijät sanoivat lapsille "Lets have some tea", että juoko täällä jo 1-2 vuotiaatkin teetä :)

ulkoilu on vähäistä ja lapsilla ei kunnollisia ulkoiluvaatteita. Usein lapsilla on hienot takit ja joskus jopa farkut ulkoillessa. Työntekijät saattavat olla ulkona ilman takkia ja sisällä halutaan äkkiä takaisin. Lasten ulkoilua ei välttämättä arvosteta, mutta suomalainen ulkoilu-kulttuuri sai osakseen ihastelua.

käsihygienia ei ole niin tarkkaa kuin Suomessa. Lapset eivät pese käsiä päiväkotiin tullessa. Ainoastaan ennen ruokaa. 

vaippojen vaihto ei kuulu opiskelijan tehtäviin. Lisäksi vessassa ei ole lasten pesuallasta lainkaan. Pesemiseen käytetään koskeuspyyhkeitä, ei vettä. Ja wc-alueelle opiskelijalla on myös kielto. Jos lapsi tulee sanomaan, että häntä pissattaa (wee wee) tai kakattaa (poo), pitää sanoa työntekijöille, jotka vievät lapsen vessaan.

paperitöitä ja kirjaamista on enemmän kuin Suomessa. Työntekijät kirjoittavat joka päivä puolikkaan A4-kokoiselle paperille, mitä lapsi on syönyt, kuinka paljon on syönyt, mihin aikaan nukahti, mihin aikaan heräsi, millä mielialalla lapsi on ollut, mitä lapsi on oppinut, mitä hauskaa/fiksua lapsi on sanonut sekä pienten ryhmässä mihin aikoihin vaippoja on vaihdettu ja jos jotakin erityishuomioita vaipan sisällöstä, se kirjataan myös. Laput annetaan vanhemmille päivän päätteeksi ja samalla kerrotaan suullisesti mitä päivän aikana on tapahtunut.

työntekijöiden tauot ja syöminen  

työntekijällä on 1h tauko/ päivä, joka ei sisälly työaikaan. Usein pidetään 45min lounastauko ja 15min kahvitauko. Lounastauolla jotkut lähtevät muualle syömään, suurin osa jää päiväkodille. Työntekijöillä on lounaana mm. coca colaa, sipsejä, suklaata, pipareita ja valmisruokia. Yhtään salaattia tai normaalia kotiruokaa en ole vielä nähnyt. Työntekijät eivät myöskään syö koskaan lasten kanssa vaan aina taukohuoneessa. En ole kysynyt onko Englannissa ylipäätään tapana syödä samaa ruokaa lasten kanssa miten Suomessa yleensä tehdään.  

Yleisesti

Liikenne on vasemmanpuoleinen. En ikinä muista katsoa oikeaan suuntaan tai havainnoida minne autot kääntyvät. Kun Suomessa on opetettu "vasen-oikea-vasen" täällä pitää katsoa ensin oikealle :p  

Vesihanat kylmä- ja kuumahana ovat monesti erillään. Usein käytän siis pelkkää kylmää vettä. Sekoittimella varustettujakin hanoja löytyy joskus. Suihkussa on onneksi sekoittimet!

Ystävällisyys on muodollista, henkilö ei välttämättä ole kiinnostunut miten päiväsi on mennyt, se on vain tapa tervehtiä eli "Hello, how are you?" kysymykseen ei yleensä ole tarkoitus kertoa kaikkia kuulumisiaan. Riippuu tietysti aina kuka kysyy, jos kysyjä on ystävä/perheenjäsen asia on eri :) 

Ensimmäinen työpäivä

Aloitin tänään ensimmäisen työpäiväni 8:45, sillä ohjaajani pyysi minua tulemaan 15 minuuttia aiemmin, jotta hän ehtisi pitää minulle perehdytyksen. Ohjaajaa ei näkynyt ja minua oltiin viemässä suoraan työskentelytiloihin, kun ymmärsin kysyä minne voin jättää takkini ja kenkäni ja onko ohjaajani tulossa. Ohjaajani olikin lääkärissä ja työntekijä vastasi, että kannattaa pitää kengät jalassa, sillä lapset heittävät ruokaa lattialle. Tuijotin hetken kummastuneena, ja työntekijä selosti, että he käyttävät ulkokenkiä sisällä vaikka ei saisi. Päätin itse vaihtaa työkenkiin, sillä mietin kuinka monta bakteeria mahtaisin tuoda mukanani samalle lattialle missä lapset konttaavat ja istuvat. Pian huomasin, että sekä työntekijät, että lapset käyttivät samoja kenkiä ulkona ja sisällä! 

Olin tänään 1-2 vuotiaiden ryhmässä. Ryhmässä oli 16 lasta ja 3 työntekijää, sekä kaksi päivää sitten aloittanut opiskelija. Vähän jälkeen yhdeksän kokoonnuimme lattialle ja lauloimme "Baba"-laulua (Baa baa black sheep) sekä muita lasten suosikkilauluja. Aamupala (maitoa ja paahtoleipää) oli laulamisen jälkeen. Päivän aikana työtehtäviäni olivat kirjojen lukeminen lapsille, ruokailussa ja ulkoilussa auttaminen, lattian lakaisu ja moppaus (tehdään päiväkodissa päivittäin ja kuuluu lastenhoitajien työtehtäviin), hiekkaleikin valvominen (sisällä on lasten kylpyammeen kokoinen muoviallas täynnä hiekkaa), kirjojen lukeminen lapsille sekä lasten "nukuttaminen" eli rauhoittelu päiväunille. Olin yllättynyt miten paljon sain osallistua päiväkodin tehtäviin. Myöskään lasten sylissä pitämisestä tai nostamisesta ei sanottu mitään, sillä näin toisenkin opiskelijan ottavan lapsia syliin enkä siksi kysynyt asiasta mitään. Moitteita ei tullut päivän aikana kuin siitä, että aloin siivota ruokailun jälkeen pöytää. Tämä on aina vain yhden työntekijän tehtävä, joten en saanut auttaa tässä asiassa.

Työntekijät olivat myös kiinnostuneita suomalaisen päiväkodin arjesta ja katselivat ihmetellen kuvia, joita olin ottanut. Ihmettelyä herättivät mm. suuret tilat ja "puiston kokoinen piha" kuten yksi työntekijä asian ilmaisi :) Myös lasten kumisaappaat ja ulkoiluvaatetus herättivät ihailua sekä kummastusta. Täällä lapsilla oli ainoastaan ulkoilutakit, ei hattuja eikä hanskoja ollenkaan. Ulkoilimme päivän aikana kolme kertaa, 5-10 min/kerta. 

Työntekijöistä oli todella outoa, että lapset menevät kouluun vasta 7-vuotiaina. Suurin osa ei tiennyt tätä ennestään.

Päivä oli mukava ja iloinen ja lapset juttelivat minulle kovasti. Valitettavasti en ymmärtänyt puoliakaan, sillä Leedsin alueen aksentti sekä pienten lasten epäselvä puhetapa hankaloittivat asiaa. Onneksi lapset ymmärsivät minua hyvin.

Tässä muutamia suosituimpia lauluja englantilaisessa päiväkodissa

Baa baa black sheep

The Wheels on the Buss (Pyörät ne pyörivät ympäri)

Incy Wincy Spider / or Itsy Bitsy Spider (Hämä-hämä-häkki)

Tutustuminen päiväkotiin ja keskustaan

Tänään aamulla minulla oli tapaaminen yhteyshenkilöni kanssa Leeds City Collegella. Olin hämmentynyt, kun en päässytkään vastaanottoa pidemmälle, koululla oli nimittäin turvaportit (samanlaiset kuin juna-asemilla), joista pääsee ainoastaan kulkukortilla läpi. 

Sopimuspapereita ei allekirjoitettu koululla - vaan Starbucksissa! Se oli mukavaa, sillä luulin tapaamisen olevan hyvinkin virallinen :) Sen jälkeen yhteyshenkilöni kierrätti minua ympäri keskustaa ja kertoi paikoista, joissa kannattaa käydä ja mitkä ostoskeskukset ovat parhaimpia opiskelijan budjetille.

Pääsin myös päiväkodille tutustumaan ohjaajaani ja päiväkodin tiloihin. Ohjaajani on parikymppinen lastenhoitaja ja päiväkoti toimii omakotitalon tyyppisessä rakennuksessa ala- ja yläkerrassa. Lapset olivat iältään 1 - 3 vuotiaita. Minulle kerrottiin heti, että minulla ei ole oikeutta vaihtaa lapsille vaippoja ja että päiväkodilta tulee muistaa kirjautua sisään ja ulos joka päivä. Päivittäinen työaikani on 9-17 maanantaista perjantaihin. Ruokatauko ei sisälly työaikaan ja jos poistun ruokatunnin aikana, minun tuleee kirjautua ulos. En tiedä vielä tarkkaan miten tämä tapahtuu, mutta huomenna selviää lisää kun aloitan työssäoppimiseni päiväkodilla.

Englannissa päiväkodissa on huomattavasti tiukemmat turvallisuusmääräykset kuin Suomessa. Opiskelijalla on paljon vähemmän oikeuksia ja esim. lasten nostaminen tai halaaminen lupaa kysymättä on kiellettyä. Lapset eivät myöskään saa kiipeillä puissa tai tehdä mitään vaarallista. Isäntäperheeni valaisi turvallisuusmääräysten tiukkuutta kertomalla, että se on sekä työntekijöiden että lasten parhaaksi. Englannissa on ollut lasten hyväksikäyttötapauksia päiväkodissa. Tuntui kamalalta kuulla siitä, ja ymmärrän nyt paremmin miksi säännöt ovat niin tarkat täällä.

Lähdin iltapäivällä käymään itsekseni keskustassa, joka on n. 7 km päässä asuinpaikastani. Sain onneksi hyvät kirjalliset ohjeet, millä busseilla ja miltä pysäkiltä pääsen takaisin. Bussi keskustaan maksoi 2,50 puntaa eli melkein 3€. Bussilla matkustaminen on siis lähes saman hintaista kuin Suomessakin.

Yksi hienoimmista näyteikkunoista.

Kävelykatu

Victoria Quarter, ostoskeskus (ei opiskelijabudjetille)

Discopalloista tehty joulukuusi

Yläpuolella kuvia Leedsin jouluvaloista, Leeds Lights, jotka sytytettiin 10.11. Valoja on lyhtypylväissä ympäri keskustaa ja joka vuosi joku kuuluisa henkilö saa sytyttää valot. Tänä vuonna valot sytytti viime vuoden X-Factor- voittaja Matt Cardle.

Perillä Leedsissä!

Huh, olipa matka. Nyt voin huokaista ja olla ylpeä, että olen selvinnyt tänne asti :)
Manchesteriin saapumisen jälkeen vuorossa oli ensimmäinen haaste: juna-aseman löytäminen. Se olikin onneksi helppoa, "The Station" -kylttejä seuraten ja sinistä tunnelia pitkin. Juna-asemalla kohtasin pienoisen järkytyksen; junan lähtöön oli enää 7 minuuttia aikaa ja matka sisälsi yhden vaihdon. Muutoin olisi pitänyt odottaa seuraavaa junaa yli tunti. Liverpooliin menevä juna oli vanha eikä missään näkynyt mikä on seuraava pysäkki. Onneksi ystävällisen näköinen keski-ikäinen nainen lupasi kertoa milloin minun pitää nousta junasta. Manchester Piccadillyn asemalla oli vaihto Hullin junaan, joka oli aivan uusi ja täynnä ihmisiä.
"Sorry"- pyynnöt tulivat tällä matkalla tutuiksi kun milloin tallattiin jonkun varpaille tai tönäistiin kyynärpäällä :D

Pumpulipilviä

Manchesterin lentokentän ja rautatie/bussiaseman välinen tunneli

Pelottavia junia :D

Manchester Piccadilly station

Auto-, lento-, ja junamatkojen jälkeen oli ihana päästä viimein Leedsin rautatieasemalle. Taksijono oli helppo löytää ja taksimatka oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Taksikuski kyseli koko matkan Suomesta ja siitä pidänkö Leedsistä, olin varmaan melkoisen tyly kun sanoin, että on vähän vaikea sanoa 10 minuutin perusteella :D Lisänä kuski ajoi 20km/h ylinopeutta taajama-alueilla joten sai sitä vähän pelätäkin..

Onneksi junista ja taksista selvittiin, isäntäperhe on todella mukava. Täällä asuu samaan aikaan kanssani kaksi opiskelijapoikaa, virolainen ja arabialainen. Myös perheen lapsenlapsi (16v poika) oli syömässä illallista kanssamme. Oli todella mielenkiintoista puhua yhdessä eri maiden kulttuureista ja kaikesta opiskeluun liittyvästä.

Huomenna suuntana Leeds City College :)

Lähtötunnelmia

Huomenna koittaa viimein lähtöpäivä :) Sain kuukausi sitten tietää, että minut valittiin opiskelijavaihtoon Leedsiin. Pahin jännitys on tällä hetkellä hiipunut, mutta uskon sen palaavan jälleen huomenna. Lentoni Helsinki-Manchester lähtee 16.00 ja kestää 3 tuntia. Manchesterin lentokentältä jatkuu matka Leedsiin (junalla n. 1h 20min) ja sieltä taksilla isäntäperheeseen. Tämä on myös ensimmäinen kerta kun olen yksin ulkomailla.

Huomasin eri blogeja ja sivuja selaillessani, että ammattikoulututkintoon liittyvästä vaihdosta on melko vähän kokemuksia/blogeja. Vielä en ole löytänyt ainoatakaan ammattikoululaisen kirjoittamaa blogia. Vinkatkaa jos tiedätte, erityisesti lähihoitajaopiskelijoiden kokemukset ovat tervetulleita :)

Toivon, että blogini innostaisi myös muita ammattikoululaisia hakemaan rohkeasti vaihtoon. Itse olen todella iloinen, että pääsen Englantiin ja toivon saavani paljon uusia kokemuksia. Englantilaisessa päiväkodissa monet asiat tehdään eri tavalla ja on jännittävää päästä näkemään uusia tapoja työskennellä lasten kanssa.

Matkalle valmistautumiseni sisälsi englannin kielen opiskelua (sain erittäin hyvän opetuskansion koululta), tiedon etsimistä Leedsistä sekä valokuvien ja videoiden kuvaamista työssäoppimispaikallani päiväkodissa.

Tärkeimpiä tavaroita matkalle: Taskusanakirja, Valokuva-albumi (kuvia suomalaisesta päiväkodista), kalenteri sekä muistiinpanovälineet.

Tuliaiset isäntäperheelle sekä päiväkodin henkilökunnalle.

Suomalaisten lasten kirje englantilaisille. Teimme yhdessä lasten kanssa englantilaisille lapsille kortin sekä kuvakirjan, jossa lapset kertovat mm. harrastuksistaan ja mitä he tekevät päiväkodissa :)